Palloliiton tutkimus- ja kehitystoiminto on julkaissut miesten kansainvälisen jalkapallon analyysiraportin, jonka päätarkoituksena on ennen kaikkea tarkastella joukkuetasoisen ja pelaajatasoisen toiminnan nykytilaa ja joitakin kansainvälisiä trendejä miesten jalkapallon kansainvälisellä huipulla, ja näiden asettamia vaatimuksia pelaajakehitykselle.
Raportissa tarkastellaan tilastojen valossa myös niitä vahvuuksia ja toisaalta kehityskohteita, mitä miesten maajoukkueen pelaamisessa on todettu ja löydetty. Edelleen raportissa on kattava liigatarkastelu, jossa tutkitaan esimerkiksi Veikkausliigan tilastoja ja pelin luonnetta suhteessa muihin, Euroopan jalkapalloliitto UEFA:n rankingissa yläpuolella oleviin Euroopan pääsarjoihin.
Analyysiraportin luomiseen on osallistettu niin eri maajoukkueiden päävalmentajiakin kuin liiton valmentajakoulutuspuoltakin. Varsinaisesta raportin koostamisesta ovat vastanneet liiton pelianalyysipäällikkö Henri Lehto ja pelianalyysiasiantuntija Mauri Heinonen.
– Jalkapallon alati kehittyessä, on tärkeää säännöllisesti päivittää tietoa ja tarkastella niitä kansainvälisiä vaatimuksia, joihin meidän tulee pelaajiamme valmistaa jokapäiväisessä tekemisessämme.
– Vaikka esimerkiksi maajoukkuetasolla olemme saavuttaneet viime aikoina hyvää menestystä sekä miesten että poikienkin tasolla, on tärkeää säännöllisesti pysähtyä pohtimaan niitä toimivia ja toisaalta parannettavia asioita, joilla varmistamme toimintamme kehittymisen jatkossakin, Lehto sanoo.
Lehto jatkaa, että vaikka raportti kattava onkin, sekään ei ole koko totuus.
– On toki tärkeää muistaa, ettei tällaisessa raportissa luonnollisestikaan voida kattaa kaikkia mahdollisia tämän hienon lajin eri puolia tai antaa edes ihan lopullisia johtopäätöksiä. Otimme heti alussa pääasialliseksi tarkastelun kohteeksi pelaamiseen liittyvät teknis-taktiset asiat ja esimerkiksi tempoon ja intensiteettiin liittyvän näkökulman.
– Toivottavasti tässä lajianalyysiraportissa esitetyt tulokset ja johtopäätökset herättävät ajatuksia ja keskustelua ja niitä pohditaan laajasti esimerkiksi liiton valmentajakoulutuksissa ja seurojen arjessa, jossa pääsääntöinen pelaajakehitystyö tapahtuu.
Lehto myös heittää kritiikkiä kotimaisen Veikkausliigan suuntaan.
– Uskon, että esimerkiksi todettu tempoero Veikkausliigaotteluiden ja vertailtujen sarjojen välillä tai Veikkausliiga-pelien tietynlainen ”liiallinen kontrolli” ainakin herättää ajatuksia seuraympäristössä. Raportti sisältää myös ajatuksia ja ydinviestejä nuorempienkin pelaajien pelaajakehitystyöhön, hän toteaa.
Vastaavan kaltaisia analyyseja on tarkoitus jatkossa tuottaa ja julkaista vuosittain, joskin muoto ja sisältö voivat hieman vaihdella pinnalla olevista asioista riippuen. Miesten työn nyt valmistuttua on seuraavana vuorossa vastaava analyysi naisten puolelta. Tämän raportin odotetaan valmistuvan viimeistään maaliskuun aikana.
Ohessa linkki raporttiin.
